Aloitin uudessa työpaikassa tänä syksynä. Vähän aikaa sitten työkaverini kysyi, onko minulla jotain uskonnollista taustaa. Hän oli katsonut Youtube-videon, jossa siteerattiin jotakuta Lumia, ja hänelle oli tullut mieleen, olisinko minä kyseessä. Kollega näytti pätkän Ville Mäkipellon videosta nimeltä 10 Suomen vaarallisinta lahkoa. Juuh, kyllä. Videolla siteerattiin tätä blogia.
Tulin sitten kurkistamaan tänne blogiinkin, kun muistin sen olemassaolon. :-D Tänne oli jossain välissä tullut yksi kommenttikin, jossa kaivattiin näkemysten päivitystä. Julkaisin sen äskettäin, puolisen vuotta myöhässä.
En usko, että näkemykseni Sahaja Yogasta ovat juurikaan päivittyneet. Mielessä on ollut muita asioita. En yksinkertaisesti tiedä, mitä Sahaja Yogassa nykyään tapahtuu.
Sen kuitenkin tiedän, mitä siellä tapahtui.
Vuosien varrella olen tavannut entisiä jäseniä, jotka ilmaisevat hämmennystään 90-luvun tapahtumien suhteen. Näitä tapahtumia ei ole voinut kunnolla käsitellä, kun ei ole ollut edes paikkaa, missä niitä käsitellä. Uskontojen uhrien tuki ry voisi tietenkin olla yksi paikka, mutta se ei välttämättä tule mieleen, mikäli ei hahmota olleensa tekemisissä uskonnon kanssa.
Joku ehkä ihmettelee, miten Sahaja Yogassa haavoittunut ei voi tajuta olleensa tekemisissä uskonnon kanssa.
Ensinnäkään Sahaja Yogaa ei esitellä uskontona. Se on aitoa, alkuperäistä joogaa. Se on filosofia. Se on hypoteesi jota voi testata "tiedemiehen avoin mielin". Se on jotain sisäsyntyistä ja aitoa.
Vakiintuneille sahaja-joogeille se on "elämäntapa" ja "totuus". Ei uskonto. Itse asiassa kaikki uskontoon viittaava halutaan lakaista pois julkisuudesta, jotta asiaa ymmärtämättömät eivät sotkisi sitä uskontoon.
Ei ihmekään, että ihmiselle syntyy hämärä käsitys, missä hän on ollut mukana. Sitä paitsi kokemusten käsittely Uskontojen uhreissa voi vaikuttaa epäilyttävältä ja jotenkin jopa aggressiiviselta kannanotolta. Itsekin olen saanut osakseni kritiikkiä, kun olen nostanut Sahaja Yogaan liittyviä asioita esille Uskontojen uhrien kontekstissa. Väärä paikka!
Sahaja Yogasta on monilla myös paljon hyviä kokemuksia. Siellä on ollut aidosti kivaa välillä. Monet joogit ovat olleet sydämellisiä ja mukavia. Ristiriita sen välillä, että olisi ollut mukana jossain Suomen top 10 vaarallisimmassa lahkossa, on liian iso.
Asiat eivät ole kuitenkaan mustavalkoisia. Siellä oli kivoja juttuja, mutta myös tuhoisia juttuja, jotka jäivät kaihertamaan pois lähteneiden sieluja pitkiksi ajoiksi, ehkä vuosikymmeniksi. Itse asiassa asioilla on tapana jäädä kaihertamaan, kunnes ne saa aidosti työstettyä.
Vaaralliset lahkot -videon julkaisun jälkeen juttelin ihmisen kanssa, joka oli työskennellyt Rooman ashramissa lastenhoitajana 90-luvulla. Hän kertoi häpeästä, jota tuntee edelleen noista ajoista. "Me pahoinpideltiin niitä lapsia fyysisesti" hän kertoi. Vasta nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, hän kykenee kohtaamaan kokemuksensa: mitä siellä tapahtui, mitä hänen käskettiin tehdä, mitä hän teki. Kun häpeän kykenee kohtaamaan vuosikymmeniä myöhemmin, on ehkä aika kertoa tapahtumista myös muille.
